en ole runno miehii, mut otetaan haaste vastaan, otan ton rivi käsitteen aika vapaasti
>3) nelirivinen säkeistö pihlajanmarjoista
syksy; marjat kypsät, punotus kova, kihelmöittää, vielä pitää malttaa, antaa sen pakkasen ensi puremat ottaa, ennen sitä ei pidä itse ottaa.
talvi; siel ne marjat nyt käy, vieläkin pitäs malttaa, siel ne tilhet jo mun mestoja ratsaa, miks ne ei tajuu et pitäs malttaa vaan oottaa.
kevät; semisti morkkis, pitikin niin sitä käynyt marjaa maistel, oispa jossain oksal joku naaras, voisin näytellä sille vaik mitä mul rinnas
kesä; taas se jotain paskiaisiin pönttöön sikisi, oispa pihlajanmarjoi ukko vikisi, semmoista elämä punatulkuilla, oispa vaan viintä ja jotain mille runkkuilla.
hyväs uudes vuodes.. kelailin tota teemaa joskus kauan sit kun näin langan mut en jaksannu runoil ja toi vähän tommone kännis niiku jotain kirjottelin, mut jos haluut tost niiku jotain työstää, ni ajatust saa käyttää hei, ei mitenkään tarvii sillein etten hei itte keksiny, sharin is caring ja niin edelleen hei. tiiän etten saanu sitä mitä tos mietin sillein kovin hyvin sanoiks, mut ehkä sen verran et vois ees tajuu, toivottavasti.
en tiedä onko mun selain mut haistakaa vittu, en saanu lisättyy punamulkun kuvvaa