Huomenna kuukausi pämppäämättä, vitun jaba.
Huomaa kyllä miten liuottimet tyhmentää, kun nyt on taas onnistunut Aristoteles-Descartes-Heidegger -kolmion lukeminen ja asteittainen sisäistäminen, jos ei ymmärtäminen; viime kuukausina ei ole tullut mitään
niiden lukemisesta ja peruspopparihistoriakin on tuottanut vaikeuksia, puhumattakaan lääketieteellisistä julkaisuista (lukaisin mm. Duodecimin julkaiseman 'Kognitiivinen psykoterapia' -teoksen, sekä 'Psykiatria' on luvussa, jotta voisi ymmärtää vähän paremmin näitä pipipääjuttuja ja toimia omana terapeuttinaan).
Aloitin pari päivää sitten Tolstoin (vanhemman) 'Ylösnousemisen' lukemisen ja olen ahmaissut jo puolet. En pidä tai suorastaan inhoan Sotaa ja rauhaa sekä Anna Kareninaa, mutta tämä on vähän kuin käänteinen Rikos ja rangaistus.