>>651157 Kyl mä haluaisin oikeasti tuhoutua mutta en uskalla enkä jaksa haha. Oon halunnu kuolla jo 15-vuotiaasta asti. Välillä menee vähän paremmin välillä huonommin mutta tasapaksua paskaahan tämä anolyfe onpi. Kuolla oon kyl jo valmis mutta katsotaan nyt rauhassa tässä uskaltaako täältä lähteä oman käden kautta. Saahan täällä käydä kuka vaan jos sovitaa tarkemmin, en kyl usko että kukaan uskaltaa tänne tulla vaikkei mua oikeasti tarvi pelätä. Unirytmit on vaan sekasin. Herään yleensä illalla ja meen aamul nuq mutta jos tänne oikeasti joku tulis visiitille niin sit vois kyl vaikka valvoa miten sattuu oishan toi yksinäiselle hikikomorille mukava piristys. Puukkoja ei ole paitsi leathermanissa veitsi mutta legendaarinen kirves on muttei sitäkään tarvihe kuumotella oikeasti. Hilseilylle ei voi mitään valitettavasti. En kysynyt näitä geenejä eikä lääkäriin uskalla vieläkään mennä koska olen hikikomori.

Oletteko yhteyksissä vanhoihin koulukavereihin tai tiedättekö muuten niistä mitään? Itse käytännössä en. Parista omalla kylällä asuneesta peruskoulun aikaisesta tiedän toisesta jonkun työpaikan koska äiti on siitä jotain selittänyt. Itse en varmaan edes tunnistaisi jos tulisi vastaan. Toisesta, lapsuuden ihastuksesta tiedän työpaikan koska äiti on taaskin kertonut ja sitä näkee joskus kaupassa mutta en ole edes puhunut sille peruskoulun jälkeen. Siinäpä ne melkein onkin. Yläasteelta tunnistaisi ehkä muutaman, yhden olen nähnyt lehdessä. Kauppiksen aikaisista en tiedä oikein mitään enkä kyllä ammattikorkean aikaisistakaan. En stalkkaa ketään netissä tai muutenkaan tutki kun ei ole mitään sometilejä. Mitään luokkakokouskutsuja tuskin on mihinkään tulossa enkä kyllä menisikään koska olen paskaläjä jne. Ammattikorkeastakin on kyllä jo 20-kymmentä vuotta ettäpä. Aina ihmetyttää kun lehdestä lukee kuinka jotkut 60-luvun koululaiset tapaavat toisiaan tai jotain. Minä en tunne edes kaikkia serkkujani vaikka muutamissakin sukujuhlissa on tullut oltua, aina miettii että kukahan vittu tuokin on?

>>651149 >Diapamia jos olisi paska nappi. alkaa vaan väsyttää

>>651164 en. välillä tulee mieleen vilkaista jos hakukoneella löytyy mitään tyypistä x, saatan katsoa facebook-sivun jos on sellanen minkä etusivun näkee ilman tiliä. pari samalla vuosiluokalla ollutta meni keskenään naimisiin ja näemmä ihan hyvin menee, vaikka ihmettelen kyl että miten ne pääty yhteen

>>651164 ei ollu kavereita kun oon niin vitun syrjäytynyt

>>651156 >Varmaan kandeis mutten periaate syistäkään enää vedä noita paskamyrkkyjä. Enkä mä siltikään uskaltanu suorittaa itsaria vaikka oli kyl jäätävä itsemurhahimo noihi aikoihi jopa pahempi mitä nytte. Nyt on vaan joka päivä niin väsyny paska olo toisinku nuorena jollon vielä jakso ees jotain. Se oli pahempi koska olet nuorempi. Oot vieläkin vasta 27-vuotias. Mä tiedän ettet tykkää siitä totuudesta että passivoidut kaiken ton kanssa mitä vanhemmaksi tulet. Mut 27 ei oo vielä vanha, mitä antaisinkaan varastaisinkaan että voin antaa... jos saisin olla 27 taas. Tossahan on 3 vuotta vielä ennen kuin oot 30 ja sä et ees tajua kuinka pahasti aika alkaa pikakelautumaan heti kun se 30 on rikki. En ois itekkää uskonu jos itelleni sanoisin mutta kaipa mulla on joku pakkomielle koittaa manipuloida sut tekemään parempia valintoja elämän kaa. Mä en edes tiedä miksi, onko se manipulaationhalun takia vai näenkö sinussa paljon omaa itseäni ja tuntuu siltä kuin pystyisin vaikuttamaan menneisyyteen. Nopeesti vaan pois sieltä perseestä ja uusi elämä, kyllä c siitä kunhan vain jaksaa uskoa siihen että ottaa ne ekat askeleet ja murehtii loppua sit myöhemmin jos pitää. Saatana, tulee ihan orava-olo kun tämmöstä postaa.

>>651164 >Oletteko yhteyksissä vanhoihin koulukavereihin tai tiedättekö muuten niistä mitään? No enpä tiiä peruskoulun aikaisista kavereista kyllä yhtään mitään enää. En oo ollut missään tekemisissä oikeastaan peruskoulun päätteeksi. Äitini osasi painostaa niin vahvasti etten uskaltanut ryypätä ja kun ne kaikki muut ryyppäs niin mulla ei oikein ollut mitään yhteistä enää kenenkään kaa. Se yks kaveri toki vielä on johon tutustuin 10-vuotiaana, mutta se on vahvasti normoutunut ja vaikka nähtiin tosi usein nuorena, nyt harvemmin lainkaan. Tavallaan ymmärrän vaikka oon katkera. Ne hyvinkääläiset ketkä tunsin oli kans liian erilaisia, ei ollut mitään yhteistä niitten kanssa koulun jälkeen joten etäännyin ja kun muutin pois siinäpä se sitten oli. Ei oo oikein kavereita ja vaikea tehä uusia kavereita kun mä en jaksa enää aina esittää normaalia. Musta on sairaan uuvuttavaa olla normaaleiden ihmisten parissa kun niitten ongelmat on aina jotain moraalisia ja niille ei viitti paljastaa itestä yhtään mitään ettei ne ala kuvittelemaan että mä koitan manipuloida ja huijata niitä. Mun on yhtä vaikea samaistua niihin kuin niitten on vaikea samaistua muhun, tai edes prosenttiinkaan. Viime aikoina tätä just miettinyt että miksi mulla ei ole enää kavereita vaikka en oo sellane perus tuppisuu ja sanoisin että tuun toimeen ihmisten kaa. Mä vaan tunnun aina tuumaavan sitä että mun on mahdoton muodostaa ihmissuhteita koska mun on aina oltava niin varovainen sen kaa mitä sanon ja mitä teen. Jopa joskus sellaset pikkujutut kuten punaisia päin kävely saattaa aiheuttaa neurotyypillisten ihmisten kanssa sen että ne hermostuu. Mä pitkään mietin että onko mulla sittenkin joku asperger kun en osaa ajatella samoin kuin muut, ehkä on. Tässä viimeaikoina sen työterveyspsykologin jälkeen oon miettinyt paljon että onkohan mun sitä pyssyä ees pakko hommata vai oisko parempi vaan että voin ottaa sen ASPD sosiopaatin diagnoosin tai riskin siitä että se tulee ja hakea apua. Oikea vastaus on joo, kyllä, mutta mä en saa tehtyä sitä päätöstä sisäisesti. Tää taas menee siihen että sisäisesti mä en saa tota hyväksyttyä ja vielä ole siinä pisteessä että annan mennä vaan. En mä ketään ammu, miks mun pitäis luopua oikeudesta aseeseen tai ottaa riski etten saa lupaa? Taas menee tähän samaan paskaan että ihmiset ei vaan ymmärrä mua. Tässäki taas kirjoitettuani tän kaiken huomasin että valitsin hieman sanoja siten että antifa-ano suuttuis kun se turhauttaa mua kun en saa tietää sen äijän mysteeriä ikinä.

>>651164 Asutko jossain pienpaikkakunnalla kun noin tunnet väkeä?

>>651169 kyllä mulla oli ainakin syrjäytyneitä kavereita

>>651164 En oo ollut yhteyksissä viimesiinkään koulukavereihin ainakaan kymmeneen vuoteen. Useimpiin en yli kahteenkymmeneen vuoteen.

>>651173 se on kiva että sulla oli

>>651167 Oli mitä oli. Oli vaan tylsää ja synkkiä ajatuksia tuttuun tapaan mielessä ja ehkä joku pieni mania sillä viikolla. Kunhan vaan kävin pistäytymässä. Ei minusta mikskään totaaliseksi internetklovniksi kuitenkaan ole. Oon loppuviimein ihan saatanan ihmispelkoinen. En kuitenkaan niin pahasti mitä ennen mutta eniveis. Jopa kännissä ahdistaa kaikki ihmiset. Mä aina teen kaikkia vammaisia asioita kun on normaalia pahempi olla. Olinhan mä tuolloin kuukausi taaksepäin lahjoittanut sen 5 vitun tonnia jollekki randomille täällä. Ei helvetti... No mitä väliä noi massit on finaalissa ennemin tai myöhemmin. Ja ehkä tää jonkintason narsismi ja loputon yksinäisyys (vaikken edes jaksa ihmisiä) saa tekemään aina jotain tollasta. Ja pakko vielä se todeta, kyseistä *herraa* vuosikaudet seuranneena en vain tuona iltana voinut vastustaa kiusausta käydä visiitillä. Varsinkin kun kajaani on tästä vain reilun puolentoistatunnin ajomatkan päässä. Jos asuisin edes tunnin kauempana tuosta kainuun ankeasta korvesta tuskin olisin lähtenyt käymään.

>>651176 >lahjoittanut sen 5 vitun tonnia jollekki randomille täällä kukahan se oli. vituttaa kyllä aika lailla kun oisin voinut saada 5tonnia mut en uskaltanut laittaa tilinumeroani.

>>651177 mitä sä semmosella tekisit

>>651178 Toinen teltta ja valot ja tarvikkeet...

>>651178 >>651179 no tämä laittasin festarit pystyyn

>>651179 telttailet kahdessa teltassa samanaikaisesti? >>651180 kuulostaa aika normolta

>>651156 Ommellaanko sun velhon hattuun tähtiä vai riimuja?

Huomenta, horisijat.

>>651184 hei

>>651164 Ainoa vanha kaveri jota nään on peruskouluaikainen. Sillä ei ole puhelinta enkä ees tiedä käyttääkö se nettiä muuten kuin kirjastossa. Tapaan sitä satunnaisesti, mutta säännöllisesti, koska kumpikin liikutaan pyörällä tai kävellen ympäri kaupunkia. On huvittavaa, että näkee vaan sitä tyyppiä, johon ei saa yhteyttä mitenkään. Tiiän kyllä missä se asuu muttei oo käyty kyläilemässä toistemme luona. Joskus kun on tavattu jonkun juhlapäivän alla on saatettu sopia joku tapaaminen. Sit on vaikka vapun kunniaksi juotu jossain ulkona vähän tai enemmän. Kyllä se vaan niin on, ettei ole muuta yhteistä kuin menneisyys. Me oltiin vuosia parhaat ystävykset, mutta nyt en osaa sanoa sitä edes kaveriksi, vaikka on ainoa perheen ulkopuolinen tuttu jota nään. Tykkään pussikaljoitellakin enemmän yksin. En jaksa muita ihmisiä. Mua ei enää tarpeeksi kiinnosta, että tulisi läheiset välit. Nuorena kuuntelin ja olin liiankin avoin. Jotkut piti musta varmaan siksi. Siitä avoimuudesta oli haittaa, koska kerroin liikaa ja kuuntelemalla satutti itseäänkin, kun sotkeentui muiden paskaan. N. 15 vuotta onkin tietoisesti yrittänyt jättää asioita pimentoon ja pitää suojaroolia, koska tunnen olevani niin poikkeava. Se on vaikeaa ja uuvuttavaa, kun esim. töissä muutenkin väsytti ihmiset aina. Uskon että muut vaistoaa jotenkin mun suojakäyttäytymisen ja siksi esim. ei ole ystävystynyt uusiin ihmisiin. Niin ja eihän mua edes kiinnosta.

>>651186 tuli mieleen kun luin joskus että ron jeremyllä on vain sähköposti eikä puhelinta. ajatus kiehtoi sen verran että puolivakavissani ajattelin luopua puhelimesta, mutta se on niin monen asian kannalta pakollinen täällä eikä ihan sen tason askeesi kiinnosta

>>651187 jo pelkästään nettipankkia ei voi käyttää ilman, vaikka avainluvun tai miks sitä sanottiin vois periaatteessa lähettää sähköpostiinkin

kaljuutinnn~ ♩ ♪ ♫

>>651171 >Äitini osasi painostaa niin vahvasti etten uskaltanut ryypätä Itellä kävi päinvastoin, äiti oli vähän tuurijuoppo niin tuli vastareaktio jo ihan lapsena. Meillä maaseudulla kun ryybs oli ihan normaalia aikuisten illanviettoa eli naapurit tuli illalla kylään ja siinä sitten kaljoitellessa tai vahvempaakin ottaessa juteltiin ja naurettiin keittiön pöydän ääressä ja kotiin sitten kun vielä pysyi pystyssä pyörällä. Voisi kuvitella että tämä olisi jotenkin normalisoinut alkoholin käytön ja antanut kuvan että kännissä on hauskaa mutta jotenkin vain itselleni iski se vastareaktio. Varmaan siksi kun äiti oli kännissä niin erilainen. Ei koskaan väkivaltainen tai räyhännyt mutta kun oli tottunut siihen että äiti hoitaa ja osaa kaiken niin se känninen silmät ristissä horiseva ihminen oli kaiketi lapselle kuin joku aivan vieras. Sitten kun ei muutenkaan ole koskaan osannut saada kavereita niin morjesta vaan. Sitten kun ei ole ollut "normaalin" sosiaalinen niin ei kanssa osaa samaistua muihin ihan kaikissa asioissa. Sitten kun lopulta sai tietokoneen niin siinä se sitten olikin. Isoveljillä ei ollut tälläistä ongelmaa vaan kavereita ja elämää oli että vika ei ole kasvatuksessa vaan siinä että olen vaan synnynnäinen paska, haha >>651172 Joo, mutta mielestäni selitin enemmänkin että enhän minä tunne yhtään ketään. >>651176 >>651177 Mietin välillä että mihinkähän se 5 tonnia oikeasti meni. Kukaan ei ole raportoinut siitä sen enempää. Paskattaa jos se olikin joku random vierailulla ollut kasuaari nyymiano joka vaan kompuroi paikalle ja nappasi rahat ja normoili ne menemään. >>651171 >>651186 >koska mun on aina oltava niin varovainen sen kaa mitä sanon ja mitä teen. >N. 15 vuotta onkin tietoisesti yrittänyt jättää asioita pimentoon ja pitää suojaroolia, koska tunnen olevani niin poikkeava. Se on vaikeaa ja uuvuttavaa, kun esim. töissä muutenkin väsytti ihmiset aina. Uskon että muut vaistoaa jotenkin mun suojakäyttäytymisen ja siksi esim. ei ole ystävystynyt uusiin ihmisiin. Ehkä itsekin vedän jonkunlaista suojaroolia nykyään, vaikka en ole koskaan osannut kovin avoin ollakaan. En ole oikein koskaan, enkä varsinkaan nykyään, ole yrittänyt tunkea mihinkään porukkaan mukaan koska heikko itsetunto tekee sen että koitan olla tunkematta muiden iholle koska en pidä itseäni minkään arvoisena. Toisillahan heikko itsetunto pistää olemaan rehvakas ja esittämään kovempaa ja rikkaampaa tyyppiä kuin onkaan. En muista että minua olisi erityisesti koskaan nöyryytetty tai lytätty henkisesti mutta jotenkin en vain pysty esittämään ulkokuorelta kovaa mutta sisältä paskaa. Tunnen itseni vain läpikotaisin paskaksi enkä siten yritä mitään. Ja jotkut taas paskuutensa takia kerjäävät huomiota ja sääliä ja voivottelevat kaikille kuinka huonosti menee yhyy, itse en halua sitäkään erityisesti oikeassa elämässä tehdä ja senkin takia varmaan vaikutan jotenkin etäiseltä ja tunnekylmältä. Täällä nyymärissä tottakai jankutan jatkuvasti kuinka olen paskaa yhyy itq & parq mutta voin vain pyytää että antakaa anteeksi, olen paskaa, löl Vittu mitä jankkausta, oravalle myrkkyä ja tmoppi tänne.

>>651210 ei myrkkyä, ei tmoppia :3

>>651210 >Toisillahan heikko itsetunto pistää olemaan rehvakas ja esittämään kovempaa ja rikkaampaa tyyppiä kuin onkaan

>>651212 Joo, hähää Voisin yrittää sössötystarkentaa niin että tosiaan jotkut "kovikset" ja rehvakkaat tyypit menee ihan paskahousumoodiin kun niille pistää kunnolla vastaan. Yleensä ne kiusaavat semmoisia heikkoja ja arkoja paskaläjiä kun eivät muille pärjää. Entisessä työpaikassa oli tälläinen. Kerran kun yksi mutsi ärähti tälle niin se pelle luikki laatikoiden takaa pakoon. Yhtä hämärää autistia uskalsi kyllä kiusata. Itse taas olen paska ja kuten koitin selittää niin tiedostan tämän liiankin hyvin ja koitan välttää kaikkia tilanteita missä se tulisi liikaa ilmi. Toiset surulliset tapaukset eivät tiedosta "outouttaan" ja antavat kiusaajille jatkuvasti aihetta naureskeluun yms. Vai olisiko se sittenkin siunaus että ei osaisi hävetä itseään? Tekisi vaan kaikkea ja menisi kaikkialle ja olisi oma itsensä eikä pitäisi kynttiläänsä vakan alla, vaikka paskavahasta tehty haiseva ja käryttävä kynttilä olisikin? Onko parempi olla ihme hiihtäjä kuin varjoissa kulkeva hiljainen hyypiö jonka olemassaoloa kukaan ei edes muista?

Joo, erityistä paskavammaisuutta.

Olisipa kuva merikuninkaan tyttären häistä. En minä tiedä mikä se merikuningas on mistä eppu normaalin yhdessä piisissä mainitaan, mutta itelni se on joku mystinen merihaltiakuningas. Eikä mikään mcfucking vihreäsuomuinen kiduskaulainen räpyläjalkavammahaltia vaan silmarillionin (silmärillitön njähäh) kirjoittamatta jääneistä tarinoista mielikuvitustuttu haltiakansan kuningas joka kuulunee Telerin sukuun ja asui Belegaerin rannoilla haltialaivoja rakentaen, semmoisia palosuojattuja, ääähäh!

>>651209 kokeilin muuten uudestaan bodyshopin kaljuutuskreemiä eikä se nyt kihelmöinyt ilkeästi. johtuikohan "talvi-ihosta" viimeksi, olin ainakin tilannut sitä syksyn kynnyksellä

>>651210 >Itellä kävi päinvastoin, äiti oli vähän tuurijuoppo niin tuli vastareaktio jo ihan lapsena. Meillä maaseudulla kun ryybs oli ihan normaalia aikuisten illanviettoa eli naapurit tuli illalla kylään ja siinä sitten kaljoitellessa tai vahvempaakin ottaessa juteltiin ja naurettiin keittiön pöydän ääressä ja kotiin sitten kun vielä pysyi pystyssä pyörällä. Piti tähän viel tarttuu mut unohdin. Mun kodissa lapsena alkoholi oli saatanan juoma. Muistan että mun iskällä meni kaljaa aika hyvin kun olin pieni. Mun äiti ei tainnut juoda juuri ennen 30v, mun vaari oli pappi ja se äitin puoli oli hyvin uskovaisia, ei mitään lestoja vaan luterilaisia, mutta uskovaiset on lopulta aika samanlaisia vaikka sanoisin että omat isovanhempani oli hyviä ihmisiä jos pitäs neurotyypillisille ihmisille kuvailla. Varmasti oli salaisia pimeitä salaisuuksia, ei kukaan ole oikeasti hyvä. No mut kuitenkin toi uskovaisuus teki sen ettei mun äiti ryyppäilly tai riehunut nuorena, mutta sitten kun se alkoi juomaan se karkas siltä pahasti käsistä. Se ei juuri ikinä kirkkaita juo/juonut mutta sille riittää joku 5 bisseä niin se muuttuu riidanhaluisaksi ja sit pitää varoa mitä sanoo koska se saattaa räjähtää mistä vaan. Oli lapsena harvinaisen selvä että sitä kadutti sen riippuvaisuus alkoholliin joten lapset ei saaneet juoda missään nimessä. Ei se vaan oikein toimi niin että sille piti antaa aina kaikki anteeksi kun se oli selvin päin, se ei oikein muistanut sitä riehumista mitä se kännissä harrasti. Ei ihme että mustakin tuli tämmöinen tarkoitus pyhittää keinot tyyppinen sosiopaatti kun katoin sitä sen touhua ja totesin että mikään ei pysty estämään sitä tekemästä mitä se haluaa. Sitten mäkin huomasin että elämä on epäreilua, mulla ei ole lojaliteettia kenellekkään paitsi itselleni ja lopultahan mä tein tota täysin samaa vaikka pyrin tekemään juttuni siten ettei ne vahingoita muita kuin itseäni. En onneksi perinyt makua alkoholismiin, en vieläkään erityisemmin koe koskaan haluavani juoda alkoholia. Täs varmaan oli joku pointti mihin piti päästä mutta unohdin sen.

>>651210 >>651220 En kyllä osaa kuvitella tommosta juoppoperhe meininkiä, kun omassa suvussa ei oo yhtään juoppoja ollut, paitsi isoeno, joka lähti 15-vuotiaana soitellen (heimo)sotaan ja tuli traumatisoituneena takasin ja myöhemmin joi ihtensä hengiltä. Lapsuudessa ainoat kokemukset humalaisista ihmisistä tuli telkkarista.

>>651221 ite osaan kuvitella kaikenlaista. sehän mielikuvituksessa on hienointa kun siinä ei tule edes fysiikan rajat vastaan

>>651221 Vaikea sitä on kuvitella. Tullut nähtyä ja kuultua paljon paskaa mitä ei ois lapsena pitänyt kokea. Kerran esimerkiksi äiti luikahti baariin salaa kun kaupat oli kiinni ja alkoholi loppui. Tietenkin huolestutti että milloin se tulee sieltä takas, oltiin siskon kanssa oottamassa johonkin 3 aikaan aamuyöhön, ei vastaa puhelimeen eikä mitään huolta lapsista kotona koska sillä on hauskaa. Tulee sitten kotiin sairaan humalassa ja ehkä pienet laskut päällä ja alkaa itkemään ja huutamaan siitä kuinka tappaa ittensä ja en mä 13-vuotiaana voi tietää aikoiko se tappaa ittensä vai ei. Ei ketään kelle tosta voi sanoa, koska ei voi myöskään ottaa riskiä että joutuu johonkin sijaiskotiin joka ei ole todellakaan parempi vaihtoehto. Se huusi niin kovaa että naapuri heräs ja alkoi hakkaamaan lattiaa ja äitihän vaan hermostui siitä ja alkoi huutamaan sille että painuis vittuun ja tappaa sen ja sitä rataa. Siinä sitten varmaan 4 aikaan sammahti sohvalle ja sitten olikin kiva viikonloppu tiedossa, äiti ei edes pyydä anteeksi kun ei muista mitään ja sitähän ei voi ottaa edes puheeksi kun sillä on niin armoton krapula että oksentaa koko aamun, muistan vielä että lusikka oli vakiokaluste vessassa. Kun olin 15 niin siihen mennessä olin oppinut jo manipuloimaan äitiä siten että kun se oli sammahtanut menin ettimään sen alkoholit ja otin ne talteen omaan huoneeseeni, mitä pidin lukittuna ettei kukaan pääse sinne, etenkään se, ettimään niitä juomiaan kun en ole kotona. Ne oli mulla lukittuna mopon takaboksissa että vaikka pääsis sisään ei se saa sitä boksia auki. Myöhemmin oivalsin että vaatekaapin lattian levyn saa irti ja jemmasin niitä sinne piiloon mistä se ei löytänyt niitä. Aina kun äiti alkoi näyttämään siltä että luikahtaa baariin, mä sanoin että jos se ei mene, se saa multa juomia. Juomia piti olla ainakin 3 jotta se luopui siitä baarista, mutta piti tosta aina kiinni muistaakseni aina. Tämmösiä kun tuli useampi koettua lapsena niin ei ihme että musta tuli mitä tuli, mun piti aika varhain tappaa kaikki tunne-elämä mitä mulla oli ja sen sijaan että enää välitin muista ja kaikesta, en enää jaksanut uskoa enää hyvään. Mä olin sen mallin mun vanhemmilta missä oma pahoinvointi on suurempi kuin muilla ja koska se on niin ja elämä on epäreilua, vain oma itseni merkitsee yhtään mitään. Ironista että musta tuli lopulta samanlainen kuin mun vanhemmista joiden kohdalla vihaan tätä antisosiaalista käytöstä, mustakin on tullut ihminen joka ei välitä mistään muusta kuin omasta edustaan, jolla ei ole lojaalisuutta kenellekkään paitsi itselle eikä enää kykyä tuntea häpeää tai katumusta mistään. Tollasta paskaa kun joutu katsomaan ja piti aina pelkään viikonlopun aikaan seuraavaa erää, aloin eristäytymään muista ihmisistä koska uskoin olevani kärsimykseni kanssa yksin ilman että kukaan pystyy edes ymmärtämään mitä tää on. Melkoista, en oo tota episodia kertonut ikinä kellekkään, oon vaan kantanut sitä koska sitä joutuu kantamaan aina.

>>651225 Kerroitko tämän psykiatrille? Kuulostaa siltä että kannattaisi. Ihtekin olen lapsena etsinyt kotiviinikätköjä ja laittanut lukkoja kellarin oveen. Onneksi äiti ei tosiaan ollut koskaan kännissä väkivaltainen tms., vain aivan tööt. Nyt ei ole johonkin 20 vuoteen ottanut pisaraakaan.

>>651225 Eiköhän oteta yhdet tälle tarinalle.

>>651223 En mä ainakaan osaa kuvitella ollenkaan sellaista mitä ei oo koskaan kokenut, niinkuin esim. uusia värejä. Mielikuvitus perustuu muistiin ja ihminen voi kuvitella vain sellaista mistä on jotain kokemusta ja siitä voi tehdä muunnelmia sen perusteella mitä on myös kokenut. En olis esim. osannut lainkaan kuvitella tommosta >>651225 >>651227 meininkiä missä lapsen pitää piilotella ja lukita alkoholeja vanhemmalta pois, kun en koskaan lapsena kokenut minkälaisia känniset ihmiset on lapsen silmissä.

oma isä oli juoneena lähinnä ärsyttävä kun siitä tuli niin tyhmä ja hidas. nyt itte juon just sen vuoks että on hauskaa olla tyhmä ja hidas, hahas

>>651220 jeesus on pahempaa myrkkyä kuin viina

>>651227 Kertoisin mutta tuntuu etten muista näitä koskaan. Ja se reaktio on aina muutenkin, ne kerrat kun oon kertonut näitä, että "voi hirveää ei sun ois pitänyt kokea tollasta" ja se turhauttaa mua. Mitä mun pitäs tehdä tolla, tajuta että joo olihan se paha asia? Mä tiedän jo että se oli paha asia ja mulla on 50 noita lisää. >>651229 otappa >>651232 Toi on totuus. Ehkä se syy miks vihaan uskontoja niin paljon on että ne mahdollistaa tollaset kaksoismoraalit. Jeesus aina pelastaa jos on katuvainen, joten ei tartte pyytää anteeksi muuta kuin Jeesukselta koska Jeesus ymmärtää. Veri kiehuu kun mietin just noita tilanteita missä ihmiset ei ole selkä seinää vasten vaan on aina joku mielikuvitusjumala joka antaa voimaa ja auttaa selviytymään. Se jumala ei auttanut mua koskaan, se ei ikinä pyynnöistä huolimatta tehnyt mitään asioille ja vaikka tietenkin kasvatuksen puolesta olin uskovainen, aika nopeasti meni siihen pisteeseen missä tajusin ettei mitään jumalaa voi olla ja kuinka vihaankaan sitä konseptia kokonaan. Itse jos saisin päättää hävittäisin kaiken uskonnon ja tuhoaisin kaikki jotka pitää tosta paskasta kiinni ilman mitään armoa.