Nyt se yritti tulla sovittelemaan ja sanoin suoraan sille että oon tosi vihainen. Se valitti parisuhteestaan, känni oli jo laskenut mut ei ihan tarpeeks ettei se ite kiihtynyt. Sain toivottavasti sille avattua asiaa mutta kyl sil kovat morkkikset on huomenna. Vittu kun tää ei yhtään helpota mun ikävää oloa kun nyt joudun kantamaan senkin tiedon tuskan ja taakan. Vittu kun tää elämä on vaan sellasta loputonta muiden paskan kantamista ellei ota ja katoa. Mut ei sitä taakkaa ikinä saa pois, toivottavasti sit kun kuolen se taakka katoaa. No, oon selvinnyt tähänkin asti tän kanssa mutta ei tää elämä tästä parane juurikaan. En mä kanna näitä ilman hintaa, mä maksan sen unettomuudella ja rötöksillä ja syömisellä. Mulla ei vaan ole nyymiskän lisäksi mitään paikkaa mihin voin sanoa rehellisesti näistä asioista. Ja vaikka oisi, ei kukaan pysty mua auttamaan enää. Nää tilanteet on aina ikäviä siksi kun ne saa mut tajuamaan että mä en pysty selviämään tästä ilman että maksan tätä jollakin. Mä en mee elämässä eteenpäin vain tappamalla tunne-elämäni. Se ei tule ilmaiseksi. Se on fakta että kannan kaikesta tästä PTSD-oireita, jota en oo uskaltanut sanoa vielä ääneen kellekkään koska kaikki PTSD-feikkaajat netissä on saaneet siitä sellaisen naisten taudin ja varmaan just äitini takia en ikinä arvosta naisia tai pidä niitä itteäni parempana, ne pääsee aina pälkähästä. Miehet ei. Tai no oon ite kyl päässyt toisaalta... Mutta ehkä pitäs vaa avoimemmin todeta etten mä mikään kuningas ole vaan hukassa kuin kadotettu. Se ei vaan auta mun ongelmia myöntää tai kieltää mitään, se ei ole mitään rahaa millä voin maksaa tän pois. Se jos joku pelottaa että on asioita joita ei saa rahalla järkättyä. En tiedä onko mitään mahdollisuutta enää korjata sitä että kun kerään 3-4 aikaan aamuyöstä että mieleeni ei jostain syystä joka ainut yö palaa ne kauheat muistot ja ikävät tilanteet kun olin 10-18 vuotias. Ne tulee jo ennen kuin ehdin tajuta etten ole unessa, ne ei liity mun uniin mutta viimekin yönä heräsin 4 aikaan aamuyöstä ja tutut muistot vaan tuli mieleen ja kesti taas nukahtaa pitkään kun turhauduin.