En ole. Koska minulla on tunneköyhä luonne, epäilen voinko koskaan kokea rakkautta.

En tiedä mitä se oli, mutta pidin erittäin paljon eräästä naisesta monia vuosia ja vähintään olin ihastunut. Tein kaikkea hänen eteen , nautin todella paljon hänen seurastaan ja hän oli todella tärkeä. En häntä koskaan omakseni saanut (luultavasti nössöilyjeni takia) ja loppujen lopuksi asiat sitten kusivat.

Mietin välillä myös miltä rakkaus tuntuu, tai edes seurustelu. Kaipaan vain läheistyyttä.

Olen useasti ja olen nytkin. Tapasin pari viikkoa sitten aivan ihanan naisihmisen, seuraavat treffit huomenna enkä voisi olla onnellisempi <3

En ;__;

>>75378
Joo eli onnea niihin.

Olenhan minä.

Tunne on mitä ihanin. Aina kun ollaan yhdessä niin kaikki murheet unohtuu. Sydän ja mieli täyttyy riemusta sekä lämpimästä onnellisuuden tunteesta, eikä mikään pysty synketämään tätä euforista tilaa. Vaikka tytyni onkin hieman tempperamenttinen ja saattaa silloin tällöin suutuspäissään sanoa minulle rumasti, niin se ei haittaa sillä rakkautemme on ehdotonta ja annamme toisillemme mitä vaan anteeksi.

Hetket kun olemme erillään niin kaipaus on loputon, tulee sisälle vajavainen ja tyhjä tunne, eikä pysty oikein keskittymään muuhun kun unelmoimiseen pääsemisestä takaisin kullan luokse.

Älkää antako nyymit periksi. Kyllä tekin vielä tulette rakstumaan, kunhan se oikea sattuu kohdalle.

>>75381
Mitä vittua… Luulin että joskus olen, mutta se oli vähän vakavamman kuuloista kuin toi liirum laarumi… Ei helvetti. :D

Tosin omasta rakastumisesta on jo aikaa, ja se suhde kariutui koska molemmat oltiin siinä 17-19 ja "liian nuoria vakavaan suhteeseen". Nytten 25 ja kaipaan häntä vieläkin. Vaikka välissä on useampi suhde tullut kahlattua.

>>75382
Tiiän. Olen huono ilmaiseen tunteitani. Olen saanut kuulla tästä useaan otteeseen…

En, mutta tahtoisin vain ;__;

>>75384
no et tahdo.

t. tietäjä

Onko parempi rakastaa ja menettää kuin ei koskaan kohdata rakkautta?

AP on rakastanut ja suhde loppui osittain omiin virheisiin. Silti olen usein sitä mieltä että rakkaus saattoi pelastaa elämäni. Jätetyksi tuleminen opetti minulle paljon.

>>75386
Jos ei ole rakastanut ei tiedä mitä sen on mutta menettäessä tietää mitä menettää.

Toisaalta kun on tietänyt mitä se on, hakeutuu taas uudestaan samaan liemeen.

Sanoisin kyllä.

Kuulemma kivalta. Itse olen korkeintaan ihastunut.

En sanoisi että rakastunut, mutta pari kertaa ihastunut. Toiselle kerralla uskalsin jopa tehdä jotain asian eteen. Ei enää koskaan.

Sehän on niin että siinä käy näin: Annat kaiken anteeksi, ja jos toinen osapuoli sitten onkin täysi kusipää hyväksikäyttäjä niin kulutat ittesi loppuun :<

Voisi olla kivaakin jos molemmat ovat mukavia.

Kun rakastut, rakkautesi kohde tietämättään sijoittaa hennon, mutta teräväkyntisen, astraalikätensä rintakehänsi alle, sydämesi taakse. Tämä lämmin, pehmeä käsi hieroo sydäntäsi täyttäen sen voimakkailla positiivisilla ioneilla, jotka sitten kulkeutuvat aivoihin aiheuttaen universaalista euforiaa ja ajatusten kulku vinoutuu pahasti.
Vasen aivopuolisko osaa käsitellä näitä tunteita alitajuisesti mutta oikea aivopuolisko on hädin tuskin ymmärtää, mitkä komponentit ovat tämän mullistuksen aloittaneet. Selkeä ja looginen ajattelu on äärimmäisen hankalaa mutta todella tarpeellista tässä herkässä mielentilassa.
Sanoinkuvaamatonta tunnetta on vaikea sanoin kuvailla.

Jos olet parka kerennyt juureuttaa nämä samat tunteet toisen kanssa yhteen miettimättä konkreettisia asioita jotka voisivat tämän yhdistymisen estää, näet kolikon toisen puolen. Laiskuutesi tai sinusta riippumattomista syistä on aika kuokkia yhdistävät juuret pois.
Rakkaasi astraalikäsi muuttuu routaiseksi graniitiksi vetäen sydämesi ulos puristamalla kaikki ne positiiviset ionit ja korvaamalla ne negatiivisilla neutroneilla. Terävät kynnet painautuvat syvälle sydämeen varmistaen pysyvän otteen, jättäen syvät arvet. Ne jotka eivät halua sydäntään vedettävän rinnastaan ulos, lähtee heiltä samalla myös kaikki verisuonet. Kaiken tämän helvetillisen kivun tuotoksena alkaa uhri täyttymään mustasta vieroitteesta joka vuotaa sydämen jättämästä reiästä pihalle.


Johtopäätöksenä voin sanoa että tämä on vaarallisin ja koukuttavin huume mitä olen ikinä kokeillut. Lopputulokset vaihtelevat ihmisen persoonan mukaan.
5/5, kokeilisin uudestaan mutta välttelen kovasti.

En, olen ollut vain neljä kertaa ihastunut. Kaksi kertaa ala-asteella ja kaksi muuta tyttöä ylä-asteella. 8. luokalla kerroin eräälle tunteistani, mutta hän sanoi että tykkää jo jostakusta muusta. Tuon jälkeen en ole ihastunut.

t. 20v jonne.

>>75371 Juu olen ykämiehenä kokenut kaikenlaista. Voin kertoa tässä esimerkin. Ainakin sen verran mitä muistan: Olin kerran ihastunut yhteen goottityttöön ja meillä synkkäsi hyvin aluksi ja vietimme aikaa romanttisissa tunnelmissa. Se oli jumalattoman euforinen tunnemyrsky, en osaa kuvailla sitä oikein paremmin. Siinä tunteiden sekamelskassa sokeutuu täysin rakkaudesta, et juuri tunne muuta kuin iloa ja onnellisuuden tunnetta. Muija sitten yksi päivä laittoi viestiä, että "älä tule enää tänne". Menin silti, koska rakkaudesta se hevonenkin potkii. Olin täysin sokeutunut omalle tominnalleni ja rationaalinen ajattelukyky ei toiminut ollenkaan missään muodossa. Muija sitten lemppasi minut ja en pystynyt tekemään muuta kuin itkemään. Vitusti itkinkin ja koko ajan ihan hysteerisenä. Lyhyesti: en suosittele kenellekkään, mutta tässä ideana onkin juuri se, että et mahda asiallesi mitään tunnet vain jatkuvaa euforiaa.

>>75444 Hieno bumb mutta mikä vittu on ykämies?

>>75445 Keski-ikäinen mieshenkilö.

en usko että varsinaisesti rakastunut. kun olin paljon nuorempi ihastuin todella pahasti ja jatkuvasti parhaisiin ystäviini, varmaan koska en ikinä puhunut muille ihmisille niin syvällisesti että olisin voinut millään tavalla kokea että joku, jota en valmiiksi jo tuntenut olisi voinut kunnolla ymmärtää. itse siis tyttö ja tunteet naisia kohtaan jäi kyllä melkein kokonaan murrosiän myötä. viimeisin tuollainen kokemus muutaman vuoden takaa (vaikkei nyt rakastumista) tuntui juu kiinnostavalta, mutta lähinnä vaan pahalta, koska ystävyyssuhde jne. oikea rakkaus on kyllä kiinnostanut