Huuh, tulipa tossa oltua yksillä vanhussynttäreillä. Onnistuin jotenkin etääntymään niin, etten osallistunut juurikaan sielullani siihen touhuun. Loppupuolella juhlakalu paasasi maailmantilanteesta ja olin sen kanssa ihan erimieltä yhdestä asiasta. Vaikka siinä oli minun lisäksi vaan toinen heppu, joka täysin myötäili ukon horinoita, olin vaan hiljaa ilmeettömänä. Oon joskus sen vanhuksen kanssa jopa vääntänyt jostain joutavasta. Nyt taisin vaan miettiä, että tuo ukko kuolee kohta. Ihan turha edes puhua mitään. Tää tunne on tullut viimeisimmän vuoden aikana aiemminkin näiden vanhojen ihmisten kanssa.
Synttäreistä tuli mieleen ettei yks vanha kaveri pitänyt 40 kytkymppisjuhlia, vaikka suunnitteli. Epäiltiin parin muun kanssa silloin aikanaan, että sen puolijulkkiskaveri ei varmaan ollutkaan tulossa, niin meni mönkään. En kyllä ois muutenkaan mennyt, koska 30 kymppiset oli aika omituiset kuppikuntineen. Kiltit jäi siivoomaan paikkoja ja sillein. Kivaa oli.