Kevät on lopultakin saapunut. Tänään bongasin ensimmäiset pörsöiset kimalaiset. Takapihan puskassakin kasvoi jo jostain levinneitä mutsikukkia. Oli niin jännää että lähdin pidemmälle pururadalle kävelylle, kyllähän siellä olisi kävellyt jonkun hyvän mutsin kanssa ja kantanut sitä reppuselässä jyrkimmissä ylämäissä. Reitillä oli myös muinaisen taistelun jälkiä, kaksikätinen taistelukääpiömutsi oli ylitappanut haltiamutsien puun, ensin slaissannut sen kirveellä poikki ja vetänyt vielä sotavasaralla kantoa turpaan, tylppävahinkoa. Myöhemmin vastaan tuli vielä pahuuden synkeä suo, 50-kymppistasoisille tarkoitettua. Itelni ei vielä tasot riittäneet. Joo, lämmintä oli.