No.19460[Vastaa]
Olen tässä lähiaikoina pohtinut kuinka suoritan asepalvelukseni. Kaksi vuotta sitten pääsin päätöksestä E-papereilla, mutta nyt alkaa olla uudestaan ajankohtainen aihe.
Viimeksi sanoin niille kutsuntajanttereille vain olevani liian epäkypsä tekemään tätä päätöstä. Näin molemmissa vaihtoehdoissa puolensa, mutten ollut varma lopullisesta päätöksestäni.
Nyt minusta tuntuu, että ainoa seikka joka puoltaa asepalvelukseen menemistä on itsekkyys. Siitä kun nyt vaan pääsee nopeammin irti eikä tarvitse kestää sitä paskaa muilta ihmisiltä. Ei minua intin fyysinen tai henkinen stressaavuus pelota.
Olen elämäni aikana nähnyt monia vanhainkoteja, joissa vanhusten olot ovat olleet puutteellisia ja hoitajia liian vähän. Olen nähnyt kymmeniä nuoria viillellyillä ranteilla varustettuina, puhunutkin monien kanssa aiheesta. Ei nuorten mielenterveystyöhön ole tarpeellisia resursseja. Myös korkeat itsemurhaluvut kertovat karuja faktoja mielenterveystyön tasosta. (Jätän maahanmuuttaja-asiat käsittelemättä, koska se synnyttää täällä sen saman sata kertaa nähdyn paskamyrskyn)
Siis, tuntuu siltä, että ollakseni todella hyödyksi tälle yhteiskunnalle, skippaan asehommat suosiolla. En ole pasifisti, mutta sotilaallisen katastrofin riski on tällä hetkellä melko olematon. Sellaisen sattuessa voisin lähteäkin rintamalle, jos koen sen moraaliseksi vaihtoehdoksi.
17 postausta ja 3 kuvavastaus jätetty näyttämättä. Paina vastaa näyttääksesi. No.19590
>>19541Ravinto- ja nestehuolto, sopiva vaatetus, pakkaamien, yksinkertaisesti kävely painavan taakan kanssa, semmoisia. Joo, ei mitään yli-inhimillisiä kuinka pärjään vuoden alasti metsässä -taitoja. Ihan perustaitoja, jotka vain hioutuivat paremmiksi armeijassa. Ei sen kummempaa, ei mitään ihmeellistä. Miksi oletit sellaista?
No.19652
>>19541Ei läskejä juoksemaan kannata laittaa. Nivelet ja polvet siinä sanovat itsensä irti ainakin myöhemmin. Jos et ole kiinnostunut näitten läskien elämästä, voit olla varma että sinäkin maksat niitä tulevia leikkauksia verojen muodossa - niin, mikäli et ole joku 25-vuotias eläkeläinen nimeltä Rauno.
No.20105
Lukematta lankaa AP:n postausta lukuun ottamatta, pakko sanoa että noin ensimmäinen kerta kun näen järkevän perustelun sivariin menolle. Älä vain hae kirjastoon vässyköimään, vaan mene tekemään todella työtä jolla on tarkoitus; vanhustentaloon, nuorisokotiin tai muuhun todella ahtaalle rahallisesti ajettuun laitokseen joilla on mieletön työvoimapula.