>>129263Taidat olla ainoa mielipiteesi kanssa. Tässä tällainen luultavasti tyypillinen vanhahomo-katkero-näkemys:
Ääninäyttelystä en tajua miten voit väittää että skyrimissä olisi hyvä ja oblivionissa huono, kun molemmat kärsivät täsmälleen samoista oireista - kokonainen maailma puhuu muutamalla äänellä ja toistaa itseään jatkuvasti. Sitten sain vasaman polveeni.
Dialogit ovat samaa jälkituotannon ääninäyttelyvaihetta silmälläpitäen tiivistettyä puppua, mitä kaikissa muissakin kokonaan ääninäytellyissä ropeissa. Ei jatkoon.
Käsikirjoitus oli niin tympeää huttua etten enää edes muista juonesta vittujakaan, vaikka sarjan vanhempien pelien yksityiskohdat muistuvat vieläkin mieleen. Oiskohan multa puuttunu joku tärkee juoni-DLC, kun pelin upouutena pelasin? Olen lohharinsielullinen ja tapan lohhareita, yhdelle sain jopa puhuakin ja sitten pääjuoni olikin jo ohi. Vittu jes.
Maailma oli passelin kokoinen ja pintapuolisesti hyvin toteutettu, joskin kovin staattinen. Mutta itseääntoistava pelimäinen toteutus pilasi kaiken immersion dungeoneista. Questeissa oli ihan hyvääkin toteutusta, ja paikoitellen sivuquestit onnistuivat elävöittämään maailmaa ihan kivasti
Ei siinä, Skyrim oli mukiinmenevä pelinä ja Bethesdan paras tuotos sitten Morrowindin. Se tosin kärsi huonosta pelisuunnittelusta liian monella saralla, vaikka nousikin Oblivionin yli.