Työt päättyivät salaattitehtaalla, nyt jatkan sähköverkkoasentaja. Ei harmita kyllä yhtään. Tässä jotain ikäviä kokemuksia.
-Työkielenä suomi, ruotsi ja englanti. Näistä ruotsin eniten läsnä, koska tehdas hurrialueella. Plussana, että ruotsi kehittyi jonkun verran, mutta en kyllä ikinä aioi mennä takaisin hurrialueille töihin, jos ei ole aivan pakko.
-Puitesopimuksella tuli joskus iltavuoro-aamuvuoro-kombo, jolloin unta tuli kalloon joku 4-5 h. Helpoiten tuossa pääsi kun veti kännit illalla, sammui ja heräsi aamulla joskus 3 aikaan, mistä takaisin töihin klo 5:ksi.
-Helvetin monotonista työtä. Käytännössä kaikki paitsi nuo tacosalaatit ja kanaceasar salaatit tehdään sellaisella dream killer linjastolla, jossa joku 8 henkeä lätkii yhden tai kaksi ei esta salaattiin. Tai sitten raaka-aine puolella se on vain eineksen syöttöä koneeseen, joka sylkee ulos suikaletta, raastetta tms.
-tuotannonhallintaohjelma oli digia, mikä oli täysi paska.
-max 3 vuoroa per viikko, jossa yllätysylityöt eli 12h per päivä. Hyi.
Plussana oli varmaan se, että potkuja ei hevillä (Haha, niinku hedelmä/vihannes) ja noita salaatteja sai kotiin kassillisen, niin ei tarvinnut itse ruokaa tehdä. Toiseksi, tiedän, että nuo sähköverkkoasentajan hommatkin on melkoista sikatyötä, mutta tuon kokemuksen jälkeen en usko että jaksaa vituttaa. Plus sähköalalla ei tarvitse jatkuvasti stressata, että joku kone korvaisi oman työpanoksen, koska suurinosa työstä infran pitämistä kasassa.